Ken ei tunne historiaa

Miten on ihmisen laita?
Sen soisi olevan eliö, joka luo sisäisestä ulospäin.
Antaa ennemmin kuin ottaa, kasvaa ennemmin kuin kuolee.
Meillä on mahdollisuus luoda maan päälle paratiisi sydämestämme käsin.

Mutta me myös johdumme olemaan uskomatta siihen mitä se näkee tai
minkälaisia henkisiä kykyjä se vapauttaa.
Opimme olemaan luottamatta hahmottelukykyymme puhumattakaan
mielikuvituksen systemaattisesta syrjinnästä.

Lasten kykyä tuntea ihmisen hengen luonnolle ominaisia olemisen tapoja
sekä kykyä aavistella totuuksia on aliarvostettu rankalla kädellä.
Onko lapsen perusturvan tarve ja ilmaisutaidon puute tahdottu kenties
sekoittaa ymmärryksenpuutteeseen?
On helpompi alistaa ja manipuloida, jos toinen on heikommilla ajatustensa
ilmaisemisessa, huonompi väittelijä.

Tähän mielestäni perustuu myös koko ihmisen onnettomuus.
Manipuloitumiseen.
Joko itsensä toimesta, suoraan jonkun toisen toimesta tai epäsuorasti mutkan kautta.

Tiedon, mielikuvituksen ja hahmottelukyvyn puute rajoittaa mahdollisuuksia arvioida
itseään taikka ympäristöään.
Uskon puute piilottaa ihmisellä syyn luottaa hyvään itsessään.

Nyt on joka pojalla mahdollisuus täyttää päivänsä ahmimalla valmiita unelmia, haluamallaan tavalla sommiteltuina, juuri oikealla tavalla koristeltuina.
Meidän on äärimmäisen helppo ottaa taukoa luomisen kunnasta ja
suorittaa masturbaatiota hetki itseksemme, ottaa uudestaan, ottaa taas
ja kohta jo pilkata omaa viatonta ja kaunista menneisyyttämme, missä
saimme vielä jotain aikaan, koimme ansaittuja onnentunteita ja hyvää tahtoa rakkaimpiamme
kohtaan.

Kun lapsi jättää vanhempansa, on hän vastuussa itse itsestään ja rajat, joiden merkityksiä
emme ehkä lapsuudessa vielä ymmärrä, ovat omissa käsissämme.

Ihmiskunta on sallinut itsensä kehittää rakenteellisia harhoja, joihin se kuvittelee hyvinvointinsa
perustuvan.
Elintaso, ulkonäkö, voiton-tavoittelu, lääke-teollisuus, uhka-kuvat.

Me itse teemme todeksi valtavan koneiston, joka jatkaa riistoa ja manipulointia,
Ihmis- (henki)lön yksinkertaistamista .Olemme luovuttaneet yksilön autonomiamme(itsemääräämisoikeutemme) väärille herroille ja
luulemme toteuttavamme vapaasti itseämme täyttäessämme meille
ojennettuja tarpeita.

Niin kuin palvelut monipuolistuvat ja siirtyvät kohta seuraavalle tasolle,
muuttuu samaan toimintaan vaadittava henkinen kestävyys tällöin tarpeettomaksi.
Kyky selvitä henkisesti haastavasta tilanteesta on henkistä tietoisuutta.
Sen rikkaus vähenee kun aineelliset mahdollisuudet ottavat vallan.

Yhteiskunta suosii tätä. Sen hallitsijat ovat manipuloituneita edustamaan vääriä arvoja.
He tekevät samaa myyrän työtä kuin mekin ajaessamme omia asioitamme ja antaessamme
lopussa oman roposemme Sheriffin taskuun.
Se Sheriffi on kaikki mihin oma henkinen heikkoutemme ulottuu näin globaalissa maailmassa.

Jos ihminen alistuu toisen ihmisen valtaan, hän luovuttaa autonomiansa pois.
Nyky-yhteiskunnassa yksilö on näennäisesti autonominen, mutta hän on pakotettu
mutkan kautta tietynlaista suuntaa kohti.

Yhtiöt, ympäristöarkkitehtuuri(ympäristörakennustaide), infrastruktuuri, erilaiset lakipykälät
lisääntyvissä määrin suosivat ja kehottavat yksilöä suostumaan erilaisiin sopimuksiin, joiden puitteissa on näennäisesti mukava elää.

Autonomia on ihmisen mielenterveyden pohja, oma tahto. Ilman sitä ihminen estää
itseään näkemästä itseään ja sitä kautta ympäristöään, kokonaisuuksia, mitään.

Tänä päivänä kun todellisen individualismin ahtaalle ajaminen on maailmanlaajuisesti
valloillaan valtioiden taloudellisten intressien vuoksi sekä globalisaation tehdessä sen
täydellisesti mahdolliseksi, on meillä entistä suurempi vastuu mielenterveydestämme
ja siitä miten annamme ajatustemme meitä pompottaa.

Valtion Sheriffin osuutena ilmenee se vastuuttomuus millä hallitukset pyrkivät
antamaan oikeuksia yhtiöille(Lex Nokia) ja suosivat talouskasvua kannattavia
ratkaisuja sekä suuryritysten valtaa.
Yrityksen tulisi kasvaa kunnes se on elinvoimainen, tuottaa yhtä paljon kuin kuluttaa.
Yksilön henkiset ja humanitääriset tarpeet on jätetty härskisti taka-alalle.

Globalisaation täydellistymisen myötä tilanne on kiristynyt
niin että yksilöllä ei käytännössä ole enää mahdollisuutta
paeta erakkoon.
ihminen on käytännössä syvemmällä tavalla orja kuin
fyysisesti orjuutettuna koska se on loppu kädessä itse valinnut kahleensa.

Väestönkasvu on omiaan lisäämään sitä harhaa että maailmantila ei olisi yksilön itsensä vastuulla yhdessä muiden kanssa.
Se päinvastoin korostaa ihmisen tehtävää oppia tulemaan
Toimeen sekä itsensä että muiden kanssa.

Jo lapsesta asti opimme ajattelemaan nälänhätää ja sotia asioina,
Joille ei kuitenkaan voi mitään.
Opimme myös monia muita tapoja luovuttamaan ponnistusta ja uskoa vaativien asioiden äärellä.

Tämä on kuitenkin vaarallista kun tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat toiselle puolelle maapalloa ja hamaan tulevaisuuteen.
Me luovutamme mielellämme vastuun päättäjille ,noudatamme
mahdollisesti jopa annettuja ohjeita, annamme holhousoikeutemme ns. valtiolle, toimimme tahona, jonka
mukavuudenhalu on vahvassa liitossa kolmannen maailman kärsimysten kanssa.

Jäätiköt sulavat, taivaan-kansi repeää, aseteollisuus rehottaa,
sorto elää ja kaiken voi helposti sivuuttaa, jos ei tiedä.
Siksi tietämättömyys on valloille valttia.

Tänä päivänä meillä on mahdollisuus ottaa itse selvää asioista
ja paremmat puitteet ymmärtää tekojemme seurauksia.
Historia, tieteet, taiteet, omat kokemuksemme, ympäristön muutokset. Kaikki ne pyrkivät kertomaan meille jostain ihmeellisestä ja näyttämään sinne tien.

Yksilö on voinut vaikuttaa asioihin valitsemalla itse kenen
pussiin rahansa kantaa . EU toimittaa tässä muiden valtakoneistojen muassa paholaisen virkaa tekemällä
tuotteiden boikotoinnin käytännössä mahdottomaksi.

Laki kieltää niiden tuotteiden kotimaisuudella mainostamisen, jotka eivät saa EU-tukea . Direktiivit ovat pompotelleet yksilöä sekä yksityistä yrittäjää mielivaltaisesti EU:n perustamisesta
lähtien . On myös tulossa uusi laki jonka mukaan valmistajan
ei tarvitse ilmoittaa asiakkaalle geenimanipuloidun rehun käytöstä ruoan valmistuksessa.
Tämä tekee mahdottomaksi valinnan luonnollisesti ja epäluonnollisesti valmistetun ravinnon välillä.

Mihin tämä johtaa?
Moni tuntee jo Monsanton uhkakuvat.

Jos haluan olla tietoinen kuluttaja, kuinka se on mahdollista jos lain mukaan minulla ei ole oikeutta tietää miten elintarvikkeeni on valmistettu?

On mielenkiintoista millä tavalla uudistuksia myydään kansalle
eri aikoina erilaisin käsittein.

Hyvinvointivaltiot ovat kuuluttaneet jo jonkin aikaa erilaisia turvallisuusuhkia, jotka tarttuessaan ihmisen eläimelliseen pelkoviettiin saavat mielen puolustuskannalle.
Kun mieli on varuillaan, sen on helpompi ottaa vastaan välittömiä ratkaisumalleja, joita sille ulkopuolelta tarjotaan.
Sopimuksia, lääkkeitä, turvallisuus-palveluita, päihteitä.
Halpaa geenimanipuloitua ruokaa talouskasvun taantuman alla.
Ei ole mitään korkeinta porrasta, siellä nauraa paholainen.
On joukkohypnoosia tai parantavaa rakkautta.

Olemme itsemme loukussa niin kauan kuin etsimme ratkaisuja
ulkopuolelta ja reagoimme tunteella ennen todellisia
Sielun tarpeitamme.

Monet kokevat mielen sairaudet henkisiksi potentiaalisiksi
Haasteiksi jolloin tulisi olla mahdollisimman rehellinen itselleen, ehkä löytää itsepetoksia. Silloin luonnolliset tunne-elämykset ovat tärkeitä tiedonvälittäjiä.

Kuinka me tiedämme todelliset sieluntarpeemme, jos vaimennamme äänen sisällämme ja haemme tohtorilta haluamiamme tunteita?
Emootioiden ei tulisi nousta itsevaltiaiksi, sillä todellisen tiedon välitys on maallisen tunteen takana.
...

Eikö geenimanipulaatiolla ruoan tuotannossa totisesti lyödä ihmiskunnan yhteisvastuu pois yksilön silmien edestä häiritsemästä?
Niin kuin ei ihmisellä olisi jo luonnollisissakin puitteissa ongelmia rästissä ja melkoinen velkataakka niskassaan
nyt luodaan jo lisää epälogiikkaa.

Mutaatioita, perinnöllisiä sairauksia.
Puhumattakaan sen ongelmasta teomaanisena tekona.

Meille ollaan syöttämässä perustavanlaatuisesti homehtuneen
politiikan tulosta päätöksillä, jotka yrittävät pitää pystyssä maailmalla vallitsevaa teennäistä rakennelmaa.
Päätöksillä, jotka yrittävät lakaista ongelmia maton alle.
Ongelmia, jotka ovat maailmanlaajuisia. Ongelmia, joita esiintyy vain jossain päin maailmaa.
Ongelmia, jotka ovat loppujen lopuksi meissä itsessämme
ja ominaisia leviämään heikkojen tekojemme tai sanomisiemme kautta.

Samalla kun tuhoamme kulttuureja sekä eläin- ja kasvilajeja, petaamme pelikenttää Orwellin 1984:n sielunmaisemaa kohti
ja teemme itseämme ihmiskuntaa typeräksi.
Meitä uhkaa älyllinen taantuma.

Jokaisella on oikeus valita miten paljon ja millä tavalla itseään haastaa. Tämä oikeus tulisi suoda myös niille jotka haluavat elää niissä rajoissa, niissä puitteissa jotka Jumala on heille luonut.


Lapsi näkee, teini rimpuilee, pari-kymppinen on voimantunnossa potentiaalista sotilaskarjaa.

Vasta kun ihminen suhtautuu itseensä ja ympäristöönsä kysymyksellä eikä vastauksella, tosiasiat tulevat julki.

Mutta tosiaan, jos saatana ajaa ulos saatanan, silloin se on noussut itseään vastaan.
Kuinka sen valtakunta silloin voi pysyä koossa?

Revi se itse ihminen irti ideoista jotka heräämistä haittaa.
Tämä on avoin seikkailu missä suurimmista vaaroista on varoiteltu kautta aikain ja parhaat kartat löytyvät omasta sydämestä.

Hyökyaaltona kuvittelemme sen tulevan.
Maan madoksi se menee, aseista riisuttu paha.

Mutkan takana odottaa paholainen, jos emme kysy tekojemme seurauksia vaan eläimiltä tietä.
Ihminen on toiselle portti, koulutoveri, asianajaja
Ken ei tunne historiaa, on tuomittu elämään se uudelleen.
On aika ihmiskunnan aikuistua ja päästää irti murrosikä tuo ihanan kipeä.
Uudistuvat solut, nuoret sukupolvet . Katsokaa.
Katsokaa sen taakse mitä näette.

Rakkaus on ikiliikkuja, se ei kulu ei pysähdy .
Tekee työtään estyessäänkin, jos joku yrittää estää sen eteenpäin menemisen, kääntyy se estäjää itseään vastaan ja jatkaa reippaasti kulkuaan.
Paha on portti ja esimerkki niin hyvässä kuin pahassakin ja
Hyvä on portti ja esimerkki niin pahassa kuin hyvässäkin.
Kaiken jälkeen hyvyys jatkaa etenemistään, jatkaa kulkuaan ilman että sitä voisi estää. Minä en voi pysäyttää rakkauden kulkua, mutta voin kieltää itseäni nauttimasta siitä. Tai sulkea itseni siltä kokonaan.
Rakkaus se jatkaa vaan.